Vihdoin päästiin aloittamaan jouluvalmistelut!

Ajateltiin, että vihdoin aloitettaisiin valmistautuminen hyvissä ajoin jouluun! Eli me aloitimme kertoilemaan jo nyt joulujuttuja.

Soili oli ottanut aikaisemmin varaslähdön jouluvalmisteluihin. Aikaisemmin kerhossa punottu kori sai pintaansa upean punaisen värin sekä sisävuoren. Seuraavaksi jännitetään, onko ollut kilttejä lapsia ja tuleeko lahjoja koriin.


Charlien Weaslen taloon valmistui lohikäärmeitä samaan aikaan, kun Niina innostui tulemaan seuraamme. 

Sitten valmistui vihdoin ne kauan kutkutellumeet Salaisuus-Tirpat! Suskin pöydän ääressä on ollut salaisia työvaiheita menossa jo monen päivän ajan. Joulu on tosin salaisuuksien aikaa – ainakin osittain.

Valmistakka sai osakseen tuunausta Ninan maalisutien toimesta, jotta Weasleyn perheen joulusukat saataisiin takan reunukselle roikkumaan. Vaikka talossa ei ole vielä olohuonekaan valmis, niin silti voi aloittaa suunnittelemaan jouluvalmisteluja!

Riitta oli kaivanut kätköistä herkullisen värisiä lankoja ja alkanut virkkaamaan torkkupeittoa. Värimaailma valikoitui aikaisemmin kerhossa aloitetun/kotona viimeistellyn väliverhon helmien väreistä. Maritakin oli löytänyt puolivalmiista töistä tehtäväksi harmaan sävyisen peiton. Tämän peiton loppusijoituspaikkaa arvuuteltiin ja mahtaako vihdoin Marita lämmetä jouluvalmisteluihin minikoossa! 

Takkatulen ääressä

Syysillat pimenevät ja ollaan päästy jo lokakuun puoleen väliin. Tällä kertaa kerhoiltiinkin takkatulen ääressä, mikä hohti lämpöä ja tunnelmaa. Tunnelmaa paransi ihana tuoreen pullan tuoksu! Näissä tunnelmissa kerhoilu oli ihana tapa aloittaa viikonloppu. 

Marita jatkoi puutarhapöydän viimeistelyä ja petsiksi valikoituikin hieman uuden tyyppinen sävy hänelle. Toimii kuitenkin loistavasti ulkopöydässä!

Soili alkoi puolestaan valmistautumaan jouluun. Jouluun alkuun ei ole enää kuin 1,5kk, joten parempi aloittaa valmistelut minikoossa hyvissä ajoin. Ensin täytyi aloittaa korin punonta. Sitten pinta saa maalikerroksen päälle, minkä jälkeen koriin tuleekin iso kasa lahjoja – jos ollaan oltu kiltisti. 


Susannalla oli myös tehtävänä jouluvalmisteluja, mutta huippusalaista. Joulukalenteripuuhia taisi olla tekeillä, joten muuta ei saatu irti kuin hyötykäyttöön tulivat vanhojen kukkakittien pienet osat! 

Viikon paras päivä!

Lauantaikerhoilua oli pitkästä aikaa tiedossa! Kerhopäivälle kertyikin pituutta jopa seitsemän tunnin verran. Paikallekin saapui iso porukka tekemään ja herkuttelemaan.

Aino aloitti tekemään hattuja käyttöönottamalla Tarun hattumuotit. Tarkkaan puuhaa oli ohjeiden noudattaminen, mutta Ainolta jos keltä se onnistuu!

Sitten jatkettiin edellisen kerran teemalla testailla ohjeita. Moni innostui tekemään kaukoputkea tai kiikareita Susannan ohjeilla.

Soilin kukkalaatikkoprojekti eteni jälleen askeleen eteenpäin. Samalla valmistui kaksin kappalein kaukoputkiakin. Tehokasta menoa oli pöytärivistön toisessa päässä.

Hieman lisää ohjeiden testailua; Marita otti työkseen sellaisen, mitä ei oltu tehtykään vielä. 

Olihan kerhokerralle aihekin: Kaappikello. Susanna tarttui tähän, kun muut eivät vielä malttaneet. Värikin valikoitui ’oikean elämän’ version mukaiseksi.

Alla valmis kaappikello viimeisteltynä. Se, mitä kuvassa muuten tapahtuu … Noh, se selviää viimeistään Halloweenina Instagramista @pippiandtaneli


Huvikumpuunkin ehti tulla vielä toinenkin juttu valmiiksi keittiöön. Salmiakki-ikkunoiden väritys valikoitui punaisen ja keltaisen sävyihin.

Kaikkea tätä valtaisaa työmäärää ei olisi saatu valmiiksi ilman keittiön täyttä herkkupöytää. Ei muuta voi todeta kuin Nam!

”Luitko ohjeet…?”

Ainiin, no en ! 😀

Kerhoiltamme poikkesi hieman aikaisemmista: Kaikki seurasivat annettuja ohjeita – tai ainakin melkein. Meidän kerhomme pitäjältä Suskilta on tulossa ihana kirja! Projekti on edennyt siihen pisteeseen, että saimme toimia koekaniineina. Aikaisemmin olemme enemmän ja vähemmän salaa kurkkineet, mitä kaikkea ihanaa siihen on tulossa ohjeineen!

Ohjeiden noudattaminen oli illan haastavin osuus! Saimmekin kuulla huumorilla höystettynä, että luitko ohjeet varmasti (ainiin ne ohjeet!) 😀

Valmista syntyi! Apuna saatiin käyttää myös konkreettisia Susannan tekemiä kappaleita.

Mari keksi loistavan kuivaustelineen kierrevihkosta. Odottavan aika on pitkä, onneksi maalin kuivuessa keittiön nyyttäripöytä tarjosi herkkuja.


Kiitos Suskille, että saimme pienen kurkistuksen kirjan sisältöön ja pääsimme testaamaan ohjeita!